Näytetään tekstit, joissa on tunniste valkosipuli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valkosipuli. Näytä kaikki tekstit

maanantai 12. lokakuuta 2015

Kanakeittoa kylmyyteen





Kylmä on taas iskemässä luihin ja ytimiin. Keitto lämmittää kummasti, niin nyt syksyllä, kuin talven pakkaspäivinäkin.
Tämä versioni kanakeitosta tuoksuu välimerelliselle.



                                   Lokakuun kanakeitto


  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 keltasipuli, pienehkö, hienonnettuna
  • 2 pientä,tai 1 suuri purjo silputtuna
  • 2 pientä laakerinlehteä
  • 4 valkosipulin kynttä hienonnettuna (tai vähemmän, esim. 2 kynttä)
  • 2 kanaliemikuutiota
  •  2 litraa kiehuvaa vettä
  •  2 porkkanaa n. sentin kuutioina
  •  2 kanan/broilerin filettä keitettynä ja kuutioituna
  • 2 pientä kesäkurpitsaa tai 1 hiukan isompi, n. sentin kuutioina
  • tomaattipyrettä n.70 gr
  • 1dl pientä kuviopastaa, itse laitoin pastatähtiä
  • 2 tl yrttisekoitusta (esim. provencen yrtit)
  • kourallinen silputtua persiljaa
  • mustapippuria maun mukaan myllystä
  1. Kuullota sipuli, purjo ja valkosipuli öljyssä kattilassa pienen suolaripauksen kera
  2. Lisää kattilaan vesi, kanaliemikuutiot, laakerinlehdet ja tomattipyree ja kiehauta
  3. Lisää kattilaan porkkanakuutiot ja anna kiehua n. 5 minuuttia
  4. Seuraavana kattilaan kana ja kesäkurpitsa ja taas 5 min. kiehumista. 
  5. Viimeisenä sekaan pasta ja yrttisekoitus. Anna hiljakseen kiehua kunnes pasta on lähes kypsää. (tarkista keittoaika pussista)
  6. Ota kattila liedeltä hetkeksi ennen tarjoilua ,että maut tasoittuvat ja lisää myllystä pippuri sekä persilja silppu. 
Kretuliinista ostetulta lautaselta soppa maistui vieläkin paremmalta!

Kretuliinin väriloistoa Porvoon wanhassa kaupungissa! 



Pitäkää itsenne lämpimänä ja imekää kaikki värit itseenne talven varalle, toivottaa iloinen sopankeittäjä Minna! :)

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Kielen vievä hummus

Syksyn sato on nyt kerätty ja kasvimaa vaipumassa talviuneensa. Kasviksia on vielä runsaasti jääkaapissa ja kiire on kova valmistaa ne ruoaksi ja säilöttäväksi.
Keitin suuren määrän punajuuria ja aivot sekä keittokirjojen sivut saivat kyytiä ,etsiessäni vaihtoehtoja näiden ihanien juurikkaiden käyttöön.
Tapanani ei ole tässä blogissa jakaa reseptejä, jotka eivät ole omiani, mutta teen nyt poikkeuksen. Tämä hummus resepti on vaan niiiiiiin hyvä. Kauniin värinen, raikas ja suussasulava.  Resepti on kirjasta: Libanese kitchen, Salma Hage, Phaidon.

                                Punajuuri hummus

Tämä annos on VALTAVA. Itse tein puolikkaan annoksen ja katson sen olevan vähintäänkin tarpeeksi iso. Jos teet tätä juhliin, niin kokonainen satsi on varmasti hyvä siihen. Ohjeessa lukee 6-8 annosta tästä satsista, mutta osana ateriakokonaisuutta riittää todella monelle.

  • 800g kikherneitä purkista( tai itse keitettyjä toki)
  • 50 ml punajuuri mehua (jätin pois)
  • 3 kuorittua valkosipulin kynttä
  • 4 rlk tahinia
  • kolme keitettyä punajuurta (ei etikkasäilöttyä)
  • kahden sitruunan mehu
  • 2tl merisuolaa
  • neitsyt oliiviöljyä
Laita kikherneet, punajuuret, punajuuri mehu, valkosipuli ja tahini monitoimikoneeseen ja anna pyöriä pari minuuttia. Laita puolet sitruunamehusta sekaan, sekä suola ja anna koneen pyöriä kunnes seos on tasaista. Maista sitten ja lisää sitruunaa makusi mukaan.
Itse kun en laittanut punajuurimehua, lisäsin lopuksi koneen pyöriessä öljyä liruttaen, kunnes seos oli sopivan "kuohkeaa".
Tarjoilin tätä herkkua Turkkilaisen aterian osana, vaikka resepti onkin Libanonilainen.
Aamulla levitin sitä ruisleivälle ja sehän sopi mainiosti Suomalaisen käntyn kera.
Nautinnollisia syksyisiä herkkuhetkiä toivottaen, Minna
P.s. Olkoon sienisaaliinne tänä vuonna runsas! :)
Turkkilaisen illallisen osana!

Ja ruisleivällä!

torstai 15. marraskuuta 2012

Hei paprika, leiki mun kanssa!

Minä pidän kovin ruokakaupassa oleilusta ja vaikka tarkoitus ei olisikaan mitään ylimääräistä ostaa, silti mukaan tarttuu kaikenlaista kivaa. Näihin impulsiivisiin ostoksiin vaikuttaa moni asia. Paljous alennukset ja tarjoukset päälimmäisinä. Yleensä pääsääntönäni on, että en osta lihaa ,tai vihanneksia, joiden kilohinta ylittää 10 euroa. Siitä syystä improvisoin keittiössä päivittäin, koettaen saada kasaan päivällisen näistä hankkimistani tuotteista. Välillä hyvinkin haastavaa, mutta leikkisää ja innostavaa. Tottakai kaapeista löytyy vaikka mitä kuivaa ja purkitettua, sekä pakastimen anti siihen päälle. Hyvin harvoin ostan tuotteet jotain tiettyä reseptiä silmällä nähden. Ostan jotain ja sitten jos oma mielikuvitus ei riitä, selaan keittokirjoja, lehtiä tai nettiä inspiraation toivossa. Sipulia, valkosipulia, inkivääriä, kananmunia ja sitruunamehua on aina jääkaapissa.. Kuivakaapin sisältö on ylitsepursuava linsseistä, pavuista, pastasta, ryyneistä sun sellaisesta. Mausteita varmasti enemmän, kuin yhdessäkään ravintolassa. Milloinkaan ei tule hätä käteen, etteikö saisi nälkäiselle ateriaa kasaan. Näin minä haluan elää ja kiireisenäkään päivänä, vaikka kauppareissu jäisikin väliin, saan ruokittua perheen.
Tästä "hamstraamisesta" huolimatta olen säästäväinen ja ruoan pois heittäminen on todella tuskallinen jo ajatuksenakin. Yritän aina jatkojalostaa, pakastaa tai muuten säilöä ylimääräisen ruoan. Ja onhan se hyvä syy kutsua naapuri vaikka kylään, jos ruokaa on "liikaa". Myös liian kalliin ruoan ostaminen on tuhlausta minun silmissäni. Halvallakin saa erittäin hyvää ruokaa.
Tämän päivän palapeli oli seuraavanlainen: Broilerin rintafileitä, 6 punaista suippopaprikaa, smetanaa ja rosamunda perunoita. Valkosipulia oli runsaasti vielä jäljellä ,joten päädyin seuraavaan ateriakokonaisuuteen:
Broilerin rintaa raakapaistettujen yrttiperunoiden ja paahdetun  paprika/valkosipuli kastikkeen kera.
Taikuri itsekkin hämmästyi temppuaan ja oli erittäin tyytyväinen lopputulokseen. En aio erikseen laittaa koko aterian ohjetta, koska perunoiden ja broilerin ohjeet löydätte helposti mistä vaan, mutta kastikkeen ohjeen haluan kanssanne jakaa.

Paahdettu paprika/valkosipuli kastike


  • 6 punaista suippopaprikaa
  • kokonainen suuri valkosipuli kynnet eroteltuina, mutt kuorineen
  • n.1dl smetanaa(runsasrasvaista)
  • 1 tl suolaa
  • 1 tl chilihiutaleita( Itse käytän Turkkilaista),tai maun mukaan.
Laita paprikat ja valkosipulin kynnet uunivuokaan ja paahda niitä grillivastuksen alla, kunnes paprikoiden pinta alkaa kuplia ja mustua. Käännä kerran, jotta kumatkin puolet paahtuvat.
Varaa kylmää vettä kulhoon ja laita valmiit paprikat jäähtymään veteen. näin myös kuoret irtoavat paprikasta helpommin. hiero kuori pois ja sisältä siemenet.Valkosipulit siirrä jäähtymään lautaselle.
Leikkaa paprikat pieniksi palasiksi ja laita kattilaan. Kuori valkosipulit ja pistä myös kattilaan.
pieni liraus oliiviöljyä ei ole haitaksi ja sauvasekoittimella sileäksi.
Lisää smetana, suola ja chili ja kuumenna kiehuvaksi, mutta älä keitä.

En suosittele tavallisten paprikoiden käyttämistä tässä ohjeessa. Smetanan voit vaihtaa ranskankermaan jos haluat. Valkosipulin on oltava kookaskyntinen jotta se ei palaisi ja/tai kuivuisi kokoon. Jos selkeästi näyttää siltä, että valkosipuli alkaa palamaan ,ota se uunista ennen paprikaa.

Vanha sanonta kuuluu, että ruoalla ei saa leikkiä, mutta kyllä saa, jos itse aikoo syödä sen!

Ja onnea ja iloa teille tutkimusmatkoihin ruokakauppaa ja kaappien kätköihin toivoo Minna